Koiran terveystutkimukset

Miksi on tärkeää suorittaa koiralle säännöllisin väliajoin terveystutkimuksia ja millaisia asioita tulisi tutkia?

Koirien terveystutkimukset sekä luustokuvaaminen ovat erittäin tärkeitä sinulle omistajana, koirallesi, kasvattajalle, koirasi sisaruksille ja heidän omistajille, rodulle yleisesti sekä koko koiramaailmalle. Terveystutkimukset ovat tärkeä osa vastuullista koiranomistajuutta, ei vain silloin, kun jokin on jo pahasti vialla vaan ennaltaehkäisevästi.

Oli kyseessä sitten rotukoira, sekarotuinen, rescue tai muu kodinvaihtaja tulisi jokainen koira "käyttötarkoituksesta" huolimatta käydä kuvauttamassa luuston osalta lähes kokonaisuudessaan muutaman kerran elämänsä aikana. Nuorelta koiralta tutkitaan tämänhetkinen tilanne sekä tarkastellaan tilannetta ennaltaehkäisevästi tulevaisuuden varalta ja vanhemmalta kuvauksessa katsotaan luuston muutokset aikaisempiin kuviin verrattuna. Näin päästä kiinni mahdolliseen kipuun vaikka sitä ei oltaisi vielä huomattu omistajan toimesta. Harrastuskoiralle tämän tulisi olla ilmiselvää, mutta ehdottomasti myös sille kotikoiralle.

Mikäli rodulla (tai sekarotuisten kohdalla roduilla) on perinnöllisiä sairauksia tai muita erittäin yleisiä terveysongelmia, jotka on mahdollista tutkia etukäteen, olisi se ehdottomasti suositeltavaa vaikkei koira oireilisikaan tai sitä ei oltaisi käyttämässä jalostukseen. Kuvauttamalla ja tutkimalla koira mahdollisimman kokonaisvaltaisesti nuorena saamme valtavasti tietoa, joka vaikuttaa koiran tulevaisuuteen, mutta mahdollisesti myös nykyiseen tilanteeseen.

Suosituksemme röntgenkuvattavista ja tutkittavista kohteista vähintään 2 kertaa koiran elämän aikana:

• Lonkat

• Selkä kokonaisuudessaan

• Olat

• Kyynärät

• Tutkitaan polvet ja suoritetaan vetolaatikkotesti (rauhoituksessa)

Suosimme koiran kuvaamista 2-vuotiaana, rotukoirien kohdalla silloin saa myös virallisen lausunnon selästä spondyloosin osalta. Selän voi kuitenkin kuvauttaa rotukoiralla myös myöhemmin virallisena, jolloin kaiken voi kuvauttaa jo aikaisemmin niin tahtoessaan. Oli kyseessä rotukoira tai sekarotuinen kannattaa aina kuvata koira virallisien standardien mukaan ja laadukkaalla välineistöllä, jotta kuvista saa myös oikeasti selvää.

Myöhempi kuvausajankohta riippuu paljolti koiran koosta/eliniänodotteesta ja onko koiralla jotain kipuun tai sairauksiin viittaavia oireita. Pienemmän koiran kohdalla harkitsisin kuvaamista noin 8 vuoden ikäisenä, kun taas ison tai jättikokoisen koiran kuvauttaminen olisi hyvä suorittaa noin 6-7 vuotiaana. Jos koiraasi ei siis ole vielä koskaan kuvattu ja tutkittu laajemmin kannattaa se hoitaa suosittelemassamme vähimmäis laajuudessa ensitilassa.

---

Luulo ei ole tiedon väärti

"Oireeton" koira tarkoittaa oikeastaan vain sitä, ettei ongelma vielä tuota valtavaa akuuttia kipua ja aiheuta koiralle isoja ongelmia/puutoksia elämänlaadussa. Koirat piilottavat kivut uskomattoman hyvin ja siksi meidän tulisikin yrittää selvittää asiat mahdollisimman tarkasti etukäteen ja kuunnella myös pienempiä merkkejä ongelmista. Voimme ehkäistä mahdollisia tulevaisuuden tapaturmia ja yrittää hidastaa sairauksien etenemistä parhaamme mukaan vain silloin, kun tiedämme lähtökohdan tarkasti. Tällä voimme mahdollisesti välttää valtavia lääkärilaskuja, koiran turhaa kärsimystä sekä pystymme tietoisesti seuraamaan koiran lievempiäkin kipusignaaleja.

kyllä, koira voi leikkiä, temmeltää, hyppiä, juosta täysillä, syödä ruokaa normaalisti tai tehdä töitä vaikka esimerkiksi lonkkamaljat olisi vain hädin tuskin olemassa . Näissä tapauksissa koira on kuitenkin aina jollain tavoin oireillut kipua (esimerkiksi käytökselliset haasteet, liikeradan epäpuhtaus yms.). Kivun yhdistäminen käytökseen ja muihin eleihin ei kuitenkaan aina onnistu ilman asiantuntevaa apua. Tästä syystä tällaisetkin asiat voi jäädä vuosiksi "piiloon" ja nousta tapetille vasta, kun koirasta konsultoidaan käytökseen erikoistunutta kouluttajaa. Nämä on ehkä niitä pahimpia tilanteita myös koiran omistajille sillä luuston tilanne ja koiran kipu saattaa tulla todella suurena yllätyksenä. Tilanteessa voi myös joutua tekemään isoja päätöksiä nopeasti, joihin ei ole varautunut etukäteen. Valitettavasti tämä ei myöskään ole tapaus, joka on kohdattu vain kerran tai kaksi. Tästä syystä koirien kipuoireista ja tutkimusten tärkeydestä tulisi puhua enemmän ja kuuluvammin.

Yksi isoimmista myyteistä onkin, että kipeä koira ei leikkisi, lenkkeilisi kilometri tolkulla, hyppisi, juoksisi täysillä tai tekisi töitä.

Käytös ja terveys kulkee käsi kädessä.

Moni omistaja hakeutuu tutkimuksiin vasta silloin, kun koira ei enää kävele kunnolla, lakkaa syömästä tai kun ongelmat ovat aikalailla kirjaimellisesti räjähtäneet käsiin. Ennaltaehkäisevät tutkimukset voisivat kuitenkin säästää koiran kärsimystä ja omistajan kuluja pitkällä tähtäimellä. Toisinaan koiranomistaja huomaa hakevansa apua käytöksellisiin ongelmiin, kuten haukkumiseen, vetämiseen, pelkoihin tai aggressioon. Harvemmin ensimmäinen ajatus on kuitenkaan, että käytöksen taustalla voisi olla terveydellinen syy. Mutta totuus on, että hyvin moni käytöksellinen ongelma on ainakin osittain yhteydessä koiran fyysiseen hyvinvointiin.

Huudetaan seuraava siis yhdessä: käytös on seurausta, ei syy! Jos haluamme ymmärtää koiraa, meidän täytyy nähdä kokonaisuus monelta eri kantilta ja terveys on yksi osa sitä kokonaisuutta.

Ei riitä, että opetamme ohituskäytöstä tai luopumista. Jos koira tekee ohituksissa hyökkäyksiä siksi, että sen lonkkiin sattuu tai selässä on luupiikki, koulutus yksin ei tällöin tuo pysyvää ratkaisua. Kun koiran fyysinen hyvinvointi on kunnossa ja mahdollisen kivun hoito tasapainossa, myös koulutus sujuu. Koira pystyy oppimaan, keskittymään ja rentoutumaan.

Koiran terveydestä huolehtiminen ei ole halpaa, mutta se on välttämätöntä ja kuuluu omistajan perus velvollisuuksiin. Tämä kannattaa pitää mielessä ja pohtia asiaa kunnolla, kun miettii koiraa omaan perheeseen. Eläinlääkärin tarkastukset tulisi hoitaa vuosittain jokaiselle koiralle ja tämän lisäksi voi tulla vielä yllättäviä käyntejä.

Koira olisi hyvä käyttää perustutkimuksissa noin vuoden välein.

jokavuotiseen terveystarkastukseen kuuluu mm.:

• Yleistutkimus

• Rokotusten ajantasaisuuden tarkistus

• Suun ja hampaiden kunnon tarkastus ja seuranta

• korvien kunnon tarkastus

• Yleiskunnon, painon ja lihaskunnon arviointi ja määrittely

• Koiran terveydentilan seuranta

• Tarvittaessa verikokeet ja nämäkin hyvä ottaa välillä laajoina.

---

Haluan mahdollisimman terveen koiran

Rotukoiria pohdittaessa jokainen on valinnut rodun jostain tietystä syystä. Todennäköisesti kriteereissä oli myös mahdollisimman terve rotu. Rodun terveyshän voidaan arvioida kokonaisvaltaisesti vain, mikäli mahdollisimman moni koira kuvataan ja terveys tutkitaan mahdollisimman laajasti. Tätä varten meillä on Suomen kennelliiton jalostustietokanta. Rotukoirien kohdalla olisi ehdottoman tärkeää saada mahdollisimman monesta koirasta kattavaa tietoa järjestelmään, niin luustosta kuin muistakin sairauksista. Tutkimalla koira virallisesti annamme siis oman panoksemme rodun ja kaikkien koirien terveyden hyväksi ja edistämiseksi. Tieto on myös äärimmäisen tärkeää kasvattajille, jotta kasvattajat tietää kattavasti oman jalostuksensa tuloksista ja voi jalostaa mahdollisimman terveitä koiria.

---

Koiran hyvinvointi on kokonaisuus: mieli ja keho kulkevat käsi kädessä. Kun huolehdimme terveystutkimuksista, huolehdimme samalla koiran onnellisuudesta ja turvallisuudesta.

Hyvin käyttäytyvä koira ei ole vain koulutuksen tulos. Se on ennen kaikkea koira, joka voi hyvin. Hyvinvointi alkaa siitä, että tiedämme, mitä koiran keholle kuuluu.

Suurin syy tutkia koira laajasti on sinun koirasi terveyden ja hyvinvoinnin vuoksi ja sen ylläpitämiseksi.

Toiko tämä blogipostaus uusia ajatuksia aiheesta?

• Kyllä ja varaan nyt ajan eläinlääkärille tutkimuksiin.
• Paljon uutta, mutta myös tuttua.
• Ei
• Kyllä ja jaan ajatuksiani kommentteihin.